Universitat Politecnica de Valencia

Hello! Sananen tästä miun uudesta koulusta. Siis se on ISO! Ku pieni kylä, jossa on omia kauppoja, ravintoloita, uimahalli, kampaaja, kahviloita, tenniskenttiä, jalkapallokenttä, puistoja, seinäkiipeilymahdollisuus, suihkulähteitä, terveyskeskus...ja muuta asiaan kuuluvaa. Näin alussa tarttee karttaa kulkiessaan siellä, ku ei muuten löytäis ikinä perille.

Kävin tänää himppailemassa kampusalueella (eilen ilmoittauduin, rekisteröitymisessä menee pari päivää, joten aineita valitsen huomenna, espanjalaisesta opiskelutahdista siis enemmän myöhempänä) ja kävin myös katsastamassa Playa de Valencian eli Valencian biitsin. Aijai! Välillä on niitä hetkiä ku herää siihen miten siistiä täällä ympärillä on! ja miten siistiä se on että miulla on mahdollisuus opiskella täällä viis kuukautta miun elämästä. Hei äiti: Löysin siulle rannalta lisää ihania tuliaissimpukoita ja kiviä->voi olla että tulee olemaan muutama liikakilo laukussa kotimatkalla:)

Ja hedelmät. Jos jostain kumman syystä luulette että Suomen kauppojen hyllyillä olevat hedelmät on tuoreita, ni ootta ihan väärässä! Täällä saa tuoretta kamaa joka ikinen päivä hedelmäkauppiailta. Appelsiinit on kuulema se ykkösjuttu täällä, ja on ne kyllä hyviä! Tuorepuristettu appelsiinimehu tuoreista appelsiineista on parempaa ku mikään! Ja mikä parasta: täältä löytyy AINA tuoreita avokadoja:)

Lyhyempi pätkä näin tänään. Tässä muutamia mehustelukuvia vielä teille sinne Suomen pakkasiin. P.s. Lumi tuntuu täällä niin absurdille ja kaukaiselle. Vaikkakin espanjalaiset asunnot on öisin kuin suomen talvi, ihan yhtä kylmiä. Uskomatonta. Kävin sijoittamassa rahojani pieneen lämmittimeen kun en muuten meinannu selvitä öistä enkä päivistä täällä Valencian asunnossa. Kyllä ulkona on lämmin ja hyvä olla...

Pusuja ja haleja kaikille! Ootte rakkaita ja miun mielessä täällä kaukanakin!

Valencia, Spain

Mjeeh! Kahden viikon espanjan intensiivikurssi Gandiassa takana, nyt edessä viisi kuukautta Valencian kaupungissa, jonne saavuin tänään. Asunto vaikuttaa kaikin puolin hyvältä, mitä nyt on pienehkönlainen ja espanjalaiseen tapaan hillittömän kylmä. Tuntuu hyvältä, että voi muutamaksi kuukaudeksi lopettaa matkalaukusta elämisen ja voi oikeasti purkaa tavaransa kaappiin, ripustaa kuvia seinille ja tehdä huoneesta oman näköisensä. Ja jo se auttaa että on oma huone, jonne voi vetäytyä, jos tarvii omaa rauhaa. Kaikenlaista pitää vielä tänne käydä ostamassa; paksumpaa peittoa, lakanoita ja muuta mitä nyt voi kuvitella että seuraaviksi kuukausiksi tarttee. Mutta uskoisin että kotiudun tänne lopujen lopuksi ihan hyvin. Ei tää mikään linna oo, mutta osaan arvostaa kattoa pään päällä, sänkyä jossa nukkua ja lämmintä vettä. Ja internet! Vihdoin miulla on netti saatavilla päivin ja öin täällä asunnossa! Joten nyt miut saa ehkä joskus kiinniki facebookista tai sähköpostilla. Ja ne, jotka missas miun ilmoitusluontoisen asian Facebookissa, ni tässä tulee miun espanjalainen numero, josta miut saa tästä lähin kiinni: +34633326055 tai jos se ei toimi niin kokeilkaa ilman espanjan suuntaa, eli 633326055

Nyt jos vielä saisin tän flunssan menee pois, ni oisin tyytyväinen ku mikä!

Palmui palmui

Hola!

Nuhaiset ja hieman kurkkukipuiset terveiset Espanjan lämmöstä. Aurinko paistaa ja lämpöä on siestan aikaan jonkinmoinen viidestätoista kahteenkymmeneen astetta.

Ensimmäinen viikko takana ja täytyy myöntää että se on ollu aika rankka. Noin niinku haukanpidolliselta kannalta. Juhlia ja tekemistä on riittäny joka ikiselle illalle. Kisakunto alkaa tältä tytöltä loppua ja illat alkaa käydä jonkin verran ennalta-arvattaviksi, joten seuraavasta viikosta tulee rauhallisempi. Toivottavasti;) Elämänmeno on täällä aikamoisen erilaista ku kotopuolessa; on diskoja ja klubeja jotka AVAA klo.03.30! Joten ymmärrätte varmaan mitä puhuin siitä kisakunnosta. Helposti venyy ilta jonnekin kahdeksaan aamulla.

Yritin tosiaan opetella salsaa, mutta se tarina päättyi nolohkonpuoleiseen kaatumiseen ja polven satuttamiseen(joku muljahdus tai venähdys).  Ja eihän sitä ole malttanut jäädä parantelemaan, vaan oon linkannu hyvinkin sujuvasti muitten mukana eri riennoissa, ja on minuu pari kertaa joku raavas nuorukainen kantanukki eteenpäin ku on pitäny nopeemmin päästä(niin että en mie valita;)). Urheilulajit oon kyllä jättäny suosiolla väliin. Joka tapauksessa, polvi alkaa olla jo parempi,vielä viikko tai pari ni se on toivottavasti ennallaan.

Toinen jännittäväksi luokiteltava tapahtuma ja sotatarina oli jääminen jumiin hissiin. Mie kun menin paljastamaan kanssamatkustajilleni että pelkään ahtaita ja suljettuja paikkoja, ni pitihän niitten siinä alkaa hyppimään ja pelottelemaan minuu lisää. Ja niinhän siinä sitten kävi että jumiin jäätiin. Täytyy sanoa että aikamoinen paniikki ehti sen kymmenen minuutin aikana iskee. mutta onneksi oltiin sen verran riskejä että saatiin työnnettyä hissin ovi auki ja onneksi oltiin just eikä melkeen kerroksen kohdalla ni päästiin turvallisesti ulos.


Sitä turtuu tosi nopeesti että ympärillä on palmupuita ja että on lämmintä ja kaunista ja ihanaa. Välillä aina havahtuu että; mie oon espanjassa, piru vie!:) Kuin siistiä se on?


Kyllä täällä Gandiassakin viihtyy ja hyvin, mutta kyllä mie aika malttamattomana odottelen siirtymistä Valenciaan ja uusiin ihmisiin tutustumista. Pelkkien vaihtareiden kanssa oleskelussa on se ongelma että puhuu pelkkää englantia ja espanjan harjoittelu jää minimiin. Ei sillä että mie sitä kieltä vielä osaisinkaan.

Voikaa hyvin ja olkaa iloisia!

A la playa de Gandia

Hola mis amigos! Vihdoin löydettin täältä rannalta nettikahvila, pyydän siis anteeksi ensimmäisen päivityksen ja kuulumisten viivästystä! Apartment Biarritzissa, jossa nyt asutaan monien muiden Erasmus-vaihto-oppilaiden kanssa, pitäisi kuuulopuheiden mukaan olla nettiyhteys, mutta kukaan asukas ei sitä ole saanut vielä toimimaan...hämärää, sanon minä!

Pyydän myös anteeksi, jos miun kirjoittama suomi on välillä jotenki hassua. Kun on jo parikin päivää puhunu pelkkää englantia ja (yrittäny puhua) espanjaa, suomeen vaihtaminen on yllättävän vaikeaa. Tosin olen törmännyt jo ainakin viiteen suomalaisnuoreen, mutta harvoin tulee suomea puhuttua, olishan se hassua jos ei kaikki porukassa pystyis ymmärtämään mitä sanotaan..joten englannilla mennään.

Lauantaina, pari tuntia Gandian rannikolle saavuttuani, päädyin jo ensimmäisiin opiskelijabileisiin alakerran naapuriasuntoon(myöhemmin myös baariin, jonka tiskillä espanjaksi juoman tilaaminen maistissa oli jännittävin kokemus vähään aikaan!). Uusia naamoja ja nimiä tulvii päässä, enkä niitä kaikkia muistakaan. Eräitä itävaltalaisiakin kutsun ainoastaan nimellä: mr. austrians:) Huoneiston jaan kahden muun tytön kanssa, Etelä-Koreasta ja Hollannista. Meitä piti alkuperäisten tietojen mukaan olla samassa huoneistossa neljä, mutta viimeistä ei ole näkynyt..

Ilman espanjan kielen taitoa täällä on vaikeaa. Harvat puhuvat englantia, ja harvatkin hyvin vähän. Oma espanjani on vielä lastenkengissä, joten kaikki asioiminen kaupoissa ja kahviloissa on joka kerta yhtä suuri seikkailu(etenkin ruuan tilaaminen, sillä ruokalistat ovat läpeensä espanjaksi joten harvoin tietää tarkalleen mitä saa ja kuinka paljon, mikä voi olla sekä huono että hyvä asia)! Tänään polkaistiin käyntiin yliopiston järjestämä espanjan intensiivikurssi(2viikkoa, jonka jälkeen matkaan junalla takaisin Valenciaan ja aloitan OIKEAN opiskelun). Itse olen aloittelijoiden ryhmässä, mikä on helpotus sillä asiat käydään alkeista, hitaasti ja rauhallisesti. Jonkin verran on tuttua asiaa näin alussa, mikä sinänsä tuntuu hassulta, mutta seuravan tason kurssi olisi mitä luultavimmin ollut liikaa miulle:)

Ja KUKA väitti että Espanjassa on aurinkoista ja lämmintä?! Ulkona sataa ja on joku 10 astetta lämmintä... On se lämpimampää kuin Suomessa juu, mutta aika inhottavan kosteaa, kun on pakannut mukaan suurimmaksi osaksi ainoastaan kesävaatteita:D Sunnuntaina tosin oli aika paratiisisää:)

Illalla Erasmus-opiskelijayhdistyksen järjestämä tervetuloillallinen.

Joten:hengissä ollaan, älkää huoliko kukaan!:)